Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
- Johdanto
- Kohteen perustiedot
- Organisaatio
- Riskien arviointi
- Turvallisuusjärjestelyt
- Toimintaohjeita
- Avun hälyttäminen
- Sairauskohtaus tai tapaturma
- Tulipalo
- Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
- Toiminta palohälytystilanteessa
- Toiminta kokoontumispaikalla
- Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
- Vesivahinko
- Väkivallan uhatessa
- Pommiuhka
- Yleinen vaaramerkki
- Sähkökatkot
- Sähköautopalo
- Väestönsuojelu
- Irtaimiston säilytys
- Liitteet
- Liiketilan haltijan velvollisuudet
- Alkusammuttimien käyttöohjeet
- Autosuoja
- Auton lämmitysjohdot
Johdanto
Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
- henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)
Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
- pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
- sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
- poistumisreittien opasteet ja valaistus;
- väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)
Kohteen perustiedot
Viisikerroksinen toimistorakennus, jonka kerrosala on noin 5500m2.
Vuokrattava pinta-ala on 4925m2.
Kiinteistössä on runsaasti autopaikkoja vuokralaisten käyttöön, lukittu pyöräparkki ja suihkutilat, lämmin pyöränhuolto- ja pesutila, ajoneuvojen pesupaikka, koulutusluokkia ja varastotilaa, aulapalvelu, showroomtila sekä kuntosali.
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Koy Sinikalliontie 7 |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Sinikalliontie 7 02630 ESPOO |
| Rakennusten määrä | 1 |
| Kiinteistön omistaja |
Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj
https://www.tallberg.fi/ |
| Pinta-ala | 5 500 m² |
| Kerrokset | 5 |
| Paloluokka | P1 |
| Käyttötarkoitus | Liiketila |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Länsi-Uusimaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 8 minuuttia.
| Paloilmoittimen keskuksen sijainti | 1.kerroksen aulassa |
|---|---|
| Kiinteistönhoito | Coor puh. 0106225888 päivystys 0106225888 |
| Kokoontumispaikka | Sinikalliontie 9 paikoitusalueella (viereinen kiinteistö, pääovilta päin katsottuna suoraan oikealle.) |
| Varakokoontumispaikka | Sinikalliontie 5 paikoitusalueella (edessä oleva kiinteistö, pääovilta katsottuna. Tämän kiinteistön toisella puolella.) |
| Putkilukko | Pääovella, vasemmalla puolella katoksen reunassa |
| Väestönsuojien määrä | 1 |
| Väestönsuojan sijainti VSS1 | Kellarikerroksessa |
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
| Veden pääsulku | Lämmönjakohuoneessa, oikealla seinustalla |
| Lämmönjakohuone | Kellarikerroksessa, käynti autohallista autopaikalta 15 |
| Sähköpääkeskus | Kellarikerroksessa, kiinteistön puolella autohallin ja väestönsuojan välissä |
| Ilmanvaihtokone |
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
1.kerroksessa, paloilmoittimella |
Organisaatio
| Huoltomies |
Otto Nousiainen Coor puh. 050 4136947 otto.nousiainen@coor.com |
|---|---|
| Tekninen kiinteistöpäällikkö |
Robert Sandholm puh. 040 7705 809 robert.sandholm@tallberg.fi |
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Huoltoyhtiö | Coor | 0106225888 | 0106225888 |
| Hissihuolto | Espoon Hissi Oy | 0207811888 |
| Nimi | Puhelinnumero | |
|---|---|---|
| Ulkoalueiden huolto | Johannes Munck (PHM Ulkoaluehuolto) | +358 400 278 294 |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Riskien arviointi
Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.
Vaaratilanteet:
Tulipalo
Vesivahinko
Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat
Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat, kuten talvella lumen tai jään putoaminen ihmisten tai omaisuuden päälle tai esimerkiksi piha-alueella puiden kaatuminen kovassa tuulessa
Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat
Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa
Ilkivalta, ryöstö tai murto.
|
Riski Syyt |
Seuraukset | Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt |
|---|---|---|
|
Tapaturma tai sairauskohtaus Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Henkilökunnan jäsenten henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Hieman vaikeampaa on ennakoida mahdollisten vieraiden tai asiakkaiden sairauskohtauksia tai tapaturmia. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen tai esimerkiksi sähkölaitteen vikaantuessa. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara. |
Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista, esimerkiksi liukkauden tai valaistuksen, osalta välittömästi kiinteistöhuoltoon. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Tulipalo Liikekiinteistöissä tilastollisesti kaksi suurinta tulipalojen aiheuttajaa on ihmisen toiminnasta johtuva palo, tai koneen / sähkölaitteen vika. Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Kulkukäytävillä ja rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Myöskään sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätepisteellä jätteet tulee lajitella asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Tulipalo ravintolan keittiössä Keittiöstä lähtevä palo, rasvapalo. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Henkilökunnan toiminta on avainasemassa sekä palojen ennaltaehkäisyn, että myös leviämisen estämisessä. Keittiötiloissa tulee olla alkusammutuskalusto (suositus vähintään 6kg jauhesammutin ja sammutuspeite), jota henkilökunnan tulee osata käyttää. Rikkinäisiä sähkölaitteita ei saa käyttää. Toimija vastaa rasvahormien ja muiden laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja puhdistuksesta. |
|
Vaaralliset tai palavat aineet Tiloissa säilytettävistä tai käytettävistä vaarallisista aineista johtuva palo. |
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Palon leviäminen. | Toimija on vastuussa vaarallisten ja palavien aineiden asianmukaisesta säilyttämisestä sekä merkitsemisestä. Säilytystilojen läheisyydessä on suositeltavaa olla alkusammutuskalusto ja henkilökunta on koulutettava aineiden asianmukaiseen käsittelyyn. Palotilanteissa pelastuslaitosta tulee informoida aineista ja niiden sijainnista, erityisesti jos kyseessä on paineastioita, kuten kaasupulloja. |
|
Vahingonteot, ilkivalta, varkaudet Mahdollisia ilkivaltatekoja ovat esimerkiksi graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot. |
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla oleva palava materiaali) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. | Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia, esimerkiksi varaston ovea. Lukituksien ja valaistuksien puutteista ilmoittaminen. |
|
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto. |
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa. | Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Vesivuotojen osalta vesikalusteissa on myös linjasulut, jotka on mahdollisuuksien mukaan suljettava välittömästi isomman vahingon estämiseksi. Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta toimijoiden on hyvä varautua niihin. Etukäteen tulee sopia, miten tilat evakuoidaan esimerkiksi sähkökatkotilanteessa. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten myös henkilökunnan tulee evakuoitua. Katkotilanteissa myös lämmityksessä ja viemäröinnissä sekä vedensaannissa voi olla ongelmia, joten toiminta ei välttämättä ole edes mielekästä. |
|
Vesivahinko Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen). |
Mahdolliset omaisuusvahingot | Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista, pidetään sadevesiviemärit kunnossa. |
|
Sähköautojen lataus Sähköauton latauksesta johtuva palo tai sähköautosta lähtevä palo. |
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Sähköautossa erityisesti akusto palaa voimakkaasti ja on hankala sammuttaa, joten palon leviäminen on mahdollista, jopa todennäköistä sijainnista riippuen. | Sähköautoja saa ladata vain niille osoitetuissa ja sähköturvallisissa latauspaikoissa. Autoja ei saa ladata normaaleista seinäpistorasioista tai vanhoista lämpötolpista, jos niitä ei ole hyväksytty siihen käyttöön. Latauspaikkojen hätäseis-painikkeet tai sulakkeet on suositeltavaa merkitä selkeästi, jotta virrat saadaan katkaistua hätätilanteessa. |
|
Kaasuvaara lähialueella Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä. |
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla. Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen. |
Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
Tyypilliset vaarat ja riskit johtuvat yleensä ihmisen toiminnasta tai viallisista laitteista, joten päivittäisellä turvallisuuden huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä tulipaloja ja muitakin vaaratilanteita.
Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää rakennuksen reunoilla tai kulkukäytävillä, erityisesti poistumisreitit tulee pitää kulkukelpoisina. Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi eteenpäin, kuten esimerkiksi rikkinäisestä valaistuksesta. Hätätilanteita varten tulee olla etukäteen sovittuna, miten tilat evakuoidaan.
Lisäksi riskien toteumisen todennäköisyyttä vähennetään ja seurauksia rajataan kiinteistön rakenteellisilla ja turvateknisillä ratkaisuilla.
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto |
|---|---|
| Toimitiloissa | Käsisammutin |
| Kerroksissa | Pikapaloposti |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
| Kuvaus | Porraskäytävissä on etälaukaistavat savunpoistot. Muista tiloista savunpoisto käsin avattavien ovien, ikkunoiden ja luukkujen kautta. |
|---|---|
| Keskuksen sijainti |
|
| Savunpoiston laukaisu | 1.kerroksessa, paloilmoittimella |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Sijainti | Poistumisreiteillä ja ovilla |
|---|---|
| Kuvaus | Akkuvarmenteiset poistumisopasteet, joita tuetaan jälkiheijastavilla poistumisopasteilla ja kerrosopasteilla |
| Keskuksen sijainti | Sähköpääkeskuksessa |
Kaasusammutusjärjestelmä
Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.
Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.
| Sijainti | 2.kerroksen palvelintila |
|---|---|
| Kuvaus | Keskuksen sijainti: 2.kerroksessa |
| Tyyppi | Argonite |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: 1.kerroksessa, paloilmoittimella
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Osoitteeseen Sinikalliontie 7, Espoo, lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
- Ensiaputarvikkeista vastaa: Vuokralaiset vastaavat omien tilojen EA-tarvikkeista.
| Tarvike | Sijainti |
|---|---|
| Ensiapukaappi | Toimitiloissa |
| Defibrillaattori | 1. kerroksen toimitilassa |
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
| Kuvaus | Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, johon on kytketty kiinteistön paloilmoitinpainikkeet, paloilmaisimet ja palokellot |
|---|---|
| Keskuksen sijainti | 1.kerroksen aulassa |
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
| Keskuksen tyyppi | ESMI ESA |
| COM-linja | IPHSJ 43402 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
| Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
|---|---|---|
| Sinikalliontie 7 | Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Rakennuksen paloluokka on P1. Osastoivat rakenteet yleensä EI60. Rakennus on kerrososastoitu, porrashuoneet ja tekniset tilat osastoitu käyttötavan mukaan. |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Sinikalliontie 7 | Poistuminen lähintä turvallista reittiä käyttäen kokoontumispaikalle. Poistumisreitit ja ovet merkitty opastein. Kerroksista poistuminen A- tai B-portaan kautta, 1.kerroksesta poistuminen suoraan ulos. |
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
- Henkilökunta toimitiloittain.
- Mistä ja miten poistutaan?
- Merkittyä turvallista poistumisreittiä pitkin ulos rakennuksesta ja edelleen kokoontumispaikalle. Kerroksista poistuminen pääportaan tai kierreportaan kautta.
Kerroksista poistuminen A- tai B-portaan kautta, 1. kerroksesta poistuminen suoraan ulos. - Mitä on suljettava?
- Ovet suljetaan. Tietokoneet lukitaan.
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- Henkilökunta opastaa tiloissa olevat asiakkaat / vieraat poistumaan, ja poistuvat tämän jälkeen itse.
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
- Vahinkojen arviointi
- Omistaja / omistajan edustaja sekä tilojen käyttäjä tapauskohtaisesti.
- Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
- Esihenkilöt, työterveys
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Osoitteeseen Sinikalliontie 7, Espoo, pääsisäänkäynnille (paloilmoittimelle)
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Sinikalliontie 7, ESPOO
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Aikuisen peruselvytys
Sydänpysähdyksen tunnistaminen
- peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
- joka ei hengitä
- jonka hengitys ei ole normaalia
- äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen
Hätäilmoitus
- Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
- jos henkilö ei reagoi
- jos henkilö ei hengitä normaalisti
- Jos elvytät henkilöä yksin
- aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
- voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita
Paineluelvytys
- Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
- painelukohta on rintalastan alaosa
- toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
- paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
- Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella
Puhalluselvytys
- Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
- Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
- rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
- Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Osoitteeseen Sinikalliontie 7, Espoo, pääsisäänkäynnille (paloilmoittimelle)
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Sinikalliontie 9 paikoitusalueella (viereinen kiinteistö, pääovilta päin katsottuna suoraan oikealle.)
Varakokoontumispaikka: Sinikalliontie 5 paikoitusalueella (edessä oleva kiinteistö, pääovilta katsottuna. Tämän kiinteistön toisella puolella.)
Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.
- Jää palo-osastoon, jossa olet.
-
- Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
- Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
- Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
- Noudata viranomaisten antamia ohjeita.
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
- Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
- Opasta asiakkaita ja vieraita.
- Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
- Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
- Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.
Toiminta kokoontumispaikalla
Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Coor, puh. 0106225888, päivystys 0106225888
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa, oikealla seinustalla
- Lämmönjakohuone: Kellarikerroksessa, käynti autohallista autopaikalta 15
- Sähköpääkeskus: Kellarikerroksessa, kiinteistön puolella autohallin ja väestönsuojan välissä
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
- Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
- Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
- Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
- Älä mene kellariin.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0106225888).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (Espoon Hissi Oy, 0207811888) tai
- Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Sähköautopalo
Sähköauton paloon syttyneen akuston sammuttaminen on hankalaa ja vaatii runsaasti vettä jäädyttämiseen. Muodostuvat palokaasut ovat myrkyllisiä, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Palosta tulee aina ilmoittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.
Toimintaohje sähköautopalossa:
Jos sähköauto palaa tai muodostaa savua, ÄLÄ aloita alkusammutusta, vaan:
- Pelasta vaarassa olevat
- Hälytä lisäapua paikalle, soita 112
- Poistu vaara-alueelta
- Varo hengittämästä savukaasuja
- Varoita muita, ja estä pääsy paloalueelle
- Opasta pelastuslaitos kohteeseen
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:
| Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
|---|---|---|
| Kellarikerroksessa | S1 | Väestönsuojassa |
Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Kellaritilat
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
- Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:
Liiketilan haltijan velvollisuudet
Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.
Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.
Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutusvälineet
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
- poistumisreittien opasteet ja valaistus.
Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.
Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.
Autosuoja
Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.
Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti ilman rakennusvalvonnan lupaa. Käyttötarkoitus on moottoriajoneuvojen pysäköintitila, ei siis autopesula, lastaustila, jätehuone, varasto, myymälä, kirpputori, autokorjaamo, rengasvarasto tms.
Autosuojissa muun irtaimiston säilyttäminen on rajoitetumpaa johtuen suuremmista omaisuus- sekä henkilöriskeistä. Muuta irtaimistoa moottoriajoneuvon lisäksi saa säilyttää seuraavasti:
- mopoja, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja muita ajoneuvorekisterissä olevia moottoriajoneuvoja
- polkupyöriä
- peräkärryä tyhjänä
- kiinteistön huoltamiseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja.
Yllä olevan luettelon lisäksi ei saa säilyttää mitään muuta irtaimistoa, kuten:
- oman kiinteistön huoltoon tarkoitettuja moottoriajoneuvoihin liitettäviä lisälaitteita
- työkoneita, kuten kaivureita, täryttimiä, ajettavia nostimia ym.
| Sijainti | Kellarikerroksessa |
|---|
Auton lämmitysjohdot
Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.
Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.
Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.
Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.
Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.